Théophile Gautier’n ”Romans et contes” on kokoelma kaunokirjallisia teoksia, jotka on todennäköisesti kirjoitettu 1800-luvun lopulla. Aloituskertomuksessa esitellään Octave de Saville, nuori mies, joka kärsii salaperäisestä vaivasta, joka jäytää häntä hitaasti, vaikka hän näyttää ulkoisesti terveeltä. Kirjan teemat liittyvät todennäköisesti rakkauteen, epätoivoon sekä elinvoiman ja melankolian välisiin vastakohtiin. ”Romans et contes” alkaa siitä, kun tapaamme Octave de Savillen, joka vaikuttaa täysin terveeltä mutta kärsii selittämättömästä vaivasta, joka saa hänet tuntemaan itsensä yhä irrallisemmaksi elämästä. Kun hän käy läpi erilaisia hoitoyrityksiä ilman tuloksia, käy ilmi, että hänen kamppailunsa on enemmän psyykkistä kuin fyysistä – hän kokee syvää eksistentiaalista epätoivoa, tuntee itsensä voimattomaksi ja ilosta vieraantuneeksi. Tohtori Balthazar Cherbonneaun saapuminen lupaa toisenlaista lähestymistapaa ja viittaa siihen, että Octaven vaiva johtuu elämänhalun puutteesta. Tämä vihjaa mielen ja ruumiin kiehtovaan vuorovaikutukseen ja luo pohjan kertomukselle, joka on emotionaalisesti monisyinen ja syvällinen.