Georg Wilhelm Friedrich Hegelin teos ”The Philosophy of Fine Art, volume 4 (of 4)” on kooste vuosina 1818–1829 pidettyjen kurssien luentomuistiinpanoista. Hegel esittää taiteen absoluuttisen hengen ilmenemismuotona ja jäljittää sen kehitystä symbolisten, klassisten ja romanttisten vaiheiden kautta. Hän tarkastelee viittä keskeistä taidemuotoa — arkkitehtuuria, kuvanveistoa, maalaustaidetta, musiikkia ja runoutta — sisäisyyden kasvavassa järjestyksessä. Tämä vaikutusvaltainen teos käsittelee taiteen historiallista hajoamista ja sen asemaa aistittavaksi tulleena totuutena sekä muovasi esteettistä teoriaa filosofien ja ajattelijoiden sukupolvien ajan.
Wikipedia-sivu tästä kirjasta: en.wikipedia.org/wiki/Lectures_on_Aesthetics