René Descartesin teos ”Pohdintoja filosofian perusteista” on 1600-luvulla kirjoitettu filosofinen tutkielma. Teos käsittelee olemassaoloa, tietoa ja todellisuuden luonnetta koskevia perustavanlaatuisia kysymyksiä keskittyen epäilyn ja järjen rooliin varmuuden saavuttamisessa. Se luo pohjan modernille filosofialle ja pyrkii muodostamaan järjestelmällisen lähestymistavan maailman ymmärtämiseen. Tekstin alussa esitellään Descartesin radikaalin epäilyn menetelmä, jossa hän kyseenalaistaa kaiken, minkä hän oli aiemmin uskonut todeksi, erityisesti aistien luotettavuuden. Hän pohtii petollisen demonin olemassaoloa: tämä voisi manipuloida hänen havaintojaan. Lopulta hän päätyy siihen, että ainoa kiistaton totuus on hänen oma olemassaolonsa – kuuluisan lauseen ”Cogito, ergo sum” (”Ajattelen, siis olen”) kiteyttämänä. Tämä jakso pohjustaa hänen tarkasteluaan mielen luonteesta, mielen ja ruumiin suhteesta sekä Jumalan olemassaolosta ja luo filosofisen viitekehyksen, jolle tutkielman loppuosa rakentuu.