Ioannes Velarasin ”Μύθοι” on 1800-luvun puolivälissä kirjoitettu faabelikokoelma. Teos tarkastelee moraalisia opetuksia allegoristen kertomusten kautta ja käyttää erilaisia eläimiä ja hahmoja välittääkseen ihmisen käyttäytymiseen ja yhteiskuntaan liittyviä viestejä. Se vaikuttaa teokselta, jossa yhdistyvät runolliset ja kertovat keinot ja jonka tavoitteena on pohtia ajattomia kysymyksiä. Kokoelman alussa on prologi, jossa kertoja ilmaisee kaipuunsa kertoa uudelleen Aisopoksen tarinoita ja korostaa totuuden ja petoksen välistä vastakohtaa. Kertomuksessa Totuuden ja Valheen välille syntyy ystävyys, mikä havainnollistaa, kuinka yhteiskunta usein sivuuttaa totuuden monimutkaisten valheiden hyväksi. Tämän jälkeen ensimmäiset faabelit kuvaavat erilaisia eläimiin liittyviä tilanteita, kuten ahkeran muurahaisen ja huolettoman kaskaan, ja korostavat ennakoinnin ja kovan työn merkitystä vitkuttelun sijaan. Samalla ne kommentoivat ihmisten typeryyttä ja tietämättömyyden seurauksia. Tämä alkuosa luo koko teokselle pohdiskelevan sävyn ja kutsuu lukijat ovelan kerronnan ja oivaltavan pohdiskelun maailmaan.