Francis William Newmanin ”Rebilius Cruso: Robinson Crusoe latinaksi; kirja oppijoiden ikävystymisen karkottamiseksi” on klassikkoromaanin ”Robinson Crusoe” latinankielinen mukaelma, joka on rakennettu 1800-luvun lopulla kirjoitetuksi kielenopetuksen välineeksi. Teoksen tavoitteena on helpottaa latinan oppimista mukaansatempaavan kertomuksen avulla hyödyntämällä ikoniseksi muodostuneen päähenkilön, Robinson Crusoen, seikkailuja. Tässä mukaelmassa kirjailija tarjoaa tuoreen tulkinnan säilyttäen samalla Defoen alkuperäisen kertomuksen ytimen ja keskittyen samaistuttaviin kokemuksiin sekä oppijoita kiinnostavaan sanastoon. Tekstin alussa kirjailija kertoo syistä, jotka saivat hänet laatimaan tämän mukaelman. Newman pohtii käytännönläheisten kielenopetusmenetelmien merkitystä jäykkien akateemisten lähestymistapojen sijaan latinan oppimisessa ja puolustaa mukaansatempaavaa kerrontaa Robinson Crusoen kokemusten kautta. Avausluvut esittelevät päähenkilön vaarallisen matkan, jonka aikana hän joutuu haaksirikkoon ja päätyy lopulta autiolle saarelle. Newman korostaa Crusoen vastoinkäymisiä ja sinnikkyyttä kuvaillen yksityiskohtaisesti tämän ensimmäisiä selviytymistaisteluja, vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa sekä kekseliäisyyden asteittaista kehittymistä, kun hän oppii sopeutumaan uuteen yksinäiseen elämäänsä. Näin luodaan puitteet ihmisen kekseliäisyyden ja sopeutumiskyvyn monipuoliselle tarkastelulle kertomuksen edetessä.
Esipuheen mukaan se ottaa Defoelta ”vain yleisen idean”. Katso myös #70468.