Charles Giden ja Charles Ristin teos ”A History of Economic Doctrines” on 1900-luvun alussa kirjoitettu kattava historiallinen katsaus talousteorioihin. Kirja seuraa talousajattelun kehitystä fysiokraateista moderneihin teorioihin ja tarkastelee keskeisiä oppeja sekä niiden historiallisia asiayhteyksiä. Se perehtyy klassisen taloustieteen muovanneisiin perustavanlaatuisiin ajatuksiin sekä erilaisiin koulukuntiin ja tarjoaa näkökulmia näiden taloudellisten ajatusten välisiin suhteisiin ajan kuluessa. Kirjan alussa esitellään fysiokraattien historiallinen merkitys ja todetaan heidän olleen poliittisen taloustieteen perustajia. Tekijät väittävät, että fysiokraatit loivat käsityksen yhtenäisestä yhteiskuntatieteestä, joka perustui ”luonnollisen järjestyksen” ajatukseen; heidän mukaansa tämä järjestys ohjasi taloudellista vuorovaikutusta ja talouden periaatteita. Heidän teoriansa keskiössä oli uskomus, että maa oli vaurauden ensisijainen lähde, minkä vuoksi he luokittelivat yhteiskuntaluokat tuottaviin, omistaviin ja steriileihin ryhmiin. Oppiaan tarkastelemalla tekijät luovat perustan sen ymmärtämiselle, miten talousajattelu myöhemmin kehittyi fysiokraattien luomia perusteita haastavalla ja niiden varaan rakentuvalla tavalla.