Hendrik Hamelin teos ”Verhaal van het vergaan van het jacht de Sperwer” on 1900-luvun alussa kirjoitettu historiallinen kertomus. Teos kuvaa Sperwer-aluksen haaksirikkoutuneen miehistön kokemuksia: miehistö joutui ensin Quelpaertin saarelle ja myöhemmin Korean mantereelle vuosina 1653–1666. Kertomus on merkittävä, sillä se sisältää yhden varhaisimmista yksityiskohtaisista Korean kuvauksista ja tarjoaa eurooppalaisten haaksirikkoisten silmin näkökulmia maan ihmisten kulttuuriin ja elämäntapaan. Kertomuksen alussa esitellään Sperwer-aluksen taustaa ja sen kohtalokasta matkaa osana Alankomaiden Itä-Intian kauppakomppanian laivastoa. Aikakauden poliittiseen tilanteeseen sijoittuvassa kertomuksessa kuvataan haaksirikkoon johtaneet tapahtumat. Sperwer-aluksella kirjanpitäjänä toiminut Hamel kuvaa miehistön kohtaamia haasteita heidän kolmetoista vuotta kestäneen Koreassa oleskelunsa aikana ja tarjoaa sekoituksen seikkailua sekä omakohtaisia havaintoja suurelta osin kartoittamattomasta ja sulkeutuneesta maasta. Teksti korostaa heidän selviytymiskamppailunsa lisäksi myös haaksirikkoutuneen miehistön ja paikallisen väestön välistä vuorovaikutusta ja luo näin pohjan kiehtovalle kulttuurivaihdon tarkastelulle aikana, jolloin eurooppalaisten pääsy Itä-Aasiaan oli rajoitettua.