G. K. Chestertonin ”Eugenics and Other Evils” on 1900-luvun alkupuolella kirjoitettu kriittinen essee. Kirja käsittelee eugeniikkaliikettä, sen filosofisia seurauksia sekä sen yksilönvapauksille, moraalille ja yhteiskuntarakenteelle aiheuttamia vaaroja. Chestertonin argumentoiva tyyli paljastaa hänen vankan vastustuksensa eugeniikkaa kohtaan: hän esittää sen harhaanjohtavana ja mahdollisesti tyrannimaisena ideologiana. Kirjan alussa Chesterton luo taustan käsittelemällä eugeniikan historiallista kontekstia ja suosiota omana aikanaan. Hän korostaa liikkeen kyseenalaistamisen ja vastustamisen välttämättömyyttä ennen kuin se toteutuu täysin ja vetää yhtäläisyyksiä aiempiin tyrannioihin ja yhteiskunnallisiin suuntauksiin, jotka kumpusivat samankaltaisista ideologioista. Hän arvostelee eugeniikan moraalisia perusteita ja käsitystä siitä, että ihmisiä voidaan hallinnoida tieteellisesti karjan tavoin, ja puolustaa sen sijaan yksilöiden luontaista arvoa heidän perinnöllisistä ominaisuuksistaan riippumatta. Tämän tarkastelun kautta hän varoittaa seurauksista, joita aiheutuu, jos tieteellisen auktoriteetin annetaan sanella yhteiskunnallisia järjestelyjä, ja kehottaa tiedostamaan ”ihmiskunnan parantamiseen” liittyvän ajatuksen eettiset seuraukset.