Samuel Smilesin teos ”Luonne” on 1800-luvun puolivälissä kirjoitettu filosofinen tutkielma. Teos käsittelee luonteen perustavanlaatuista merkitystä henkilökohtaisessa ja yhteiskunnallisessa kehityksessä ja korostaa moraalisen integriteetin, velvollisuuden ja hyveiden vaalimisen tärkeyttä sekä yksilöiden että yhteisöjen muotoutumisessa. Tekstissä tuodaan esiin erilaisia historiallisia henkilöitä ja esimerkkejä havainnollistamaan, miten luonne vaikuttaa ihmisen toimintaan ja laajempaan yhteiskunnalliseen kudokseen. Kirjan aloitus luo vahvan perustan sen keskeisille teemoille tarkastelemalla luonteen olemusta ja sen vaikutusta ihmiselämään. Smiles aloittaa tunnettujen ajattelijoiden koskettavilla lainauksilla ja esittää sen jälkeen näkemyksensä luonteen ylivertaisuudesta älyyn tai vaurauteen nähden. Hän väittää, että aito erinomaisuus kumpuaa yksilöiden moraalisesta selkärangasta, ja painottaa, että todellinen suuruus piilee velvollisuuksiensa tyydyttävässä täyttämisessä yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Tämän jakson aikana lukijalle esitellään ajatus, että henkilökohtainen käytös arkisissa tilanteissa heijastaa ihmisen luonnetta tarkemmin kuin suuret saavutukset; näiden periaatteiden vahvistamiseksi vedotaan tunnettujen henkilöiden esimerkkeihin.