Calamities and Quarrels of Authors
Tietoa kirjasta
Isaac Disraelin teos ”Calamities and Quarrels of Authors” on 1800-luvun alkupuolella kirjoitettu kirjallisuushistoriallinen tarkastelu. Teoksessa perehdytään kirjailijoiden kautta historian kohtaamiin vastoinkäymisiin ja käsitellään heidän kamppailuaan köyhyyden ja tunnustuksen puutteen kanssa sekä kirjailijoiden ja heidän mesenaattiensa usein myrskyisiä suhteita. Disraeli tarkastelee kirjailijantyön haasteita, mutta pohtii myös kirjallisten pyrkimysten laajempaa kulttuurista ja historiallista taustaa. Tekstin alku toimii esipuheena, jossa Disraeli hahmottelee aikomustaan tarkastella kirjailijoiden monenlaisia onnettomia kohtaloita. Hän viittaa aiempiin kirjailijoihin ja heidän valituksiinsa kirjailijana olemisen vaikeuksista, kuten Pierius Valerianukseen ja Theophilus Spizeliukseen. Erilaisten esimerkkien ja anekdoottien kautta kirjailija paljastaa karun totuuden: nerokkuudestaan ja yhteiskunnallisesta panoksestaan huolimatta monet kirjailijat elävät tuntemattomuudessa ja taloudellisessa epätoivossa sekä kyseenalaistavat usein pyrkimystensä todellisen arvon kirjallisuuden maailmassa. Johdanto luo empaattisen sävyn näitä kirjallisuuden hahmoja kohtaan ja vihjaa samalla, että heidän kamppailunsa ovat sekä ajankohtaisia että ajattomia ja puhuttelevat niin menneiden aikojen kuin nykyajan lukijoita.
