Mary H. Feen romaani ”Heinäsirkkojen vuodet” on kirjoitettu 1900-luvun alkupuolella. Tarina keskittyy tuomari Alexander Bartoniin, neiti Charlotte Ponsonbyyn ja Martin Collingwoodiin sekä tarkastelee sivilisaation, yhteiskuntaluokan ja ihmissuhteiden monimutkaisuuden teemoja. Hahmojen kulkiessa omia elämänpolkujaan yhteiskunnan odotusten ja henkilökohtaisten kamppailujen vivahteet tulevat esiin erityisesti neiti Ponsonbyn ja molempien miesten välisten vuorovaikutussuhteiden kautta. Romaanin alussa tutustumme tuomari Bartoniin, joka pohtii hienostuneiden yksilöiden ja yhteiskunnan karun todellisuuden välistä kuilua erityisesti neiti Ponsonbyn kohdalla. Tämä sairaanhoitaja kamppailee oman identiteettinsä ja jäykän yhteiskunnallisen rakenteen aiheuttamien vaikeuksien kanssa. Hänen pidättyväinen olemuksensa lumoaa Collingwoodin, samassa sairaalassa toipuvan nuoren miehen, joka ihastuu häneen heidän yhteisen juurettomuuden tunteensa ja yhteyden kaipuunsa vuoksi. Alkuluvut luovat pohjan yhteiskuntakritiikin sävyttämälle romanttiselle jännitteelle, kun neiti Ponsonbyn hiljainen voima törmää hänen luokkansa ja olosuhteidensa hänelle asettamiin odotuksiin ja saa lukijat pohtimaan henkilökohtaisen onnen hintaa suhteessa yhteiskunnan hyväksyntään.