Oscar A. H. Schmitzin teos ”Haschisch: Erzählungen” on 1800-luvun lopulla kirjoitettu novellikokoelma. Kertomuksissa tarkastellaan hasikseen ja sen tietoisuuteen kohdistuviin vaikutuksiin liittyviä teemoja boheemin pariisilaiselämän taustaa vasten; siellä asustavat eksentrikot ja taiteilijat. Alussa esitellään henkilöitä, jotka keskustelevat ihanteista ja kokemuksista, jotka kietoutuvat huumeiden vaikutukseen, vihjaten syvällisempiin filosofisiin pohdintoihin. Kokoelman alussa kertoja muistelee rauhallisessa ravintolassa viettämäänsä iltaa, jolloin hän kohtaa odottamatta kreivi Vittorio Alta-Carraran ja keskustelee tämän kanssa hasiksen taiteellisista mahdollisuuksista. Miehet muistelevat aiempia tapaamisiaan erilaisissa kulttuuriympäristöissä ja tarkastelevat taiteellisten pyrkimysten sekä huumausaineiden viehätyksen yhdistelmää. Keskustelun aikana Alta-Carrara kutsuu kertojan viettämään iltaa kanssaan samanhenkisten ihmisten seurassa, ehdottaen tutustumista kohonneisiin havaintotiloihin, joita hasis voi mahdollistaa. Kertomus luo perustan tapahtumasarjalle, jossa fantasia, todellisuus ja huumeiden muuntava voima kietoutuvat toisiinsa.