"Εγχειρίδιον Βυζαντινής Ιστορίας" on Paulos Karolidiksen 1900-luvun alussa kirjoittama historiallinen teos. Teos on suunniteltu ensisijaisesti filologian opiskelijoiden oppikirjaksi, jonka tavoitteena on tarjota käytännönläheinen yleiskatsaus Bysantin historiaan yhdistettynä keskiajan historian keskeisiin aineksiin. Se paikkaa Bysantin historian opiskeluun tarkoitettujen oppimateriaalien puutetta ja tarjoaa aiheesta tiiviin mutta kattavan oppaan. Kirjan johdannossa määritellään sen tarkoitus ja laajuus sekä selvennetään, että vaikka se on opiskelijoille kattava opas, se ei pyri olemaan tyhjentävä tieteellinen tutkielma. Karolides korostaa Bysantin historian merkitystä antiikin Rooman historian jatkumona ja kuvaa Bysantin valtakunnan kehitystä Konstantinopolin perustamisesta lähtien. Hän käsittelee Itä-Rooman valtakunnan ja kreikkalaisen väestön välistä kulttuurista ja poliittista vuorovaikutusta sekä painottaa roomalaisen identiteetin muuttumista bysanttilaiseksi tuhannen vuoden historian aikana, joka huipentui valtakunnan kukistumiseen vuonna 1453.