Thomson Jay Hudsonin teos ”The Law of Psychic Phenomena” on 1800-luvun lopulla kirjoitettu tieteellinen julkaisu. Kirja pyrkii muodostamaan kattavan työhypoteesin erilaisten psyykkisten ilmiöiden, kuten hypnotismin, spiritismin ja psyykkisten hoitomenetelmien, analysoimiseksi ja luokittelemiseksi. Hudson pyrkii paikkaamaan psykologisen tieteen aukkoja esittämällä, että monet näennäisesti toisistaan poikkeavat psyykkiset ilmentymät liittyvät toisiinsa yleisen periaatteen kautta ja että tätä periaatetta voidaan ymmärtää ja tutkia järjestelmällisesti. Teoksen alkupuoli luo perustan tälle kunnianhimoiselle hankkeelle tuomalla esiin yhdistävän hypoteesin tarpeen psykologiassa, samoin kuin muilla tieteenaloilla, kuten fysiikassa ja kemiassa. Hudson väittää, että ilman tällaista viitekehystä psykologiset ilmiöt jäävät kaoottisiksi ja väärinymmärretyiksi. Hän esittelee nopeasti ihmisen mielen prosessien kaksijakoisuuden käsitteen ja olettaa, että on olemassa ”objektiivinen mieli”, joka toimii vuorovaikutuksessa fyysisen maailman kanssa aistien välityksellä, sekä ”subjektiivinen mieli”, joka toimii näiden rajoitusten ulkopuolella erityisesti hypnoositilassa. Tämä kaksijakoisuus on keskeinen teoksen syvemmän tarkastelun ymmärtämisessä: siinä tutkitaan, miten ihmismieli navigoi psyykkisten ilmiöiden parissa ja ymmärtää niitä.