Coningsby Dawsonin ”The Garden Without Walls” on 1900-luvun alussa kirjoitettu puoliksi omaelämäkerrallinen romaani. Kertomus keskittyy nimettömän nuoren päähenkilön muovautumiseen vaikuttaneisiin muistoihin ja käsittelee lapsuuden, vanhempien menettämisen sekä yhteiskunnan rajoitusten ulkopuolisen vapauden tavoittelun teemoja. Kirja avautuu lapsen silmin: hän muistelee äitiään, heidän köyhyyttään ja perhedynamiikkaan liittyviä tunne-elämän monimutkaisuuksia. Kirjan alussa lukija tutustutetaan päähenkilön varhaisimpaan muistoon, hellyyden täyteiseen hetkeen äidin kanssa, joka muuttuu koskettavaksi menetyksen ja kaipuun muistikuvaksi. Kertomuksen vaihdellessa hänen Lontoossa ja Stoke Newingtonissa viettämänsä lapsuuden välillä saamme tietää hänen isänsä kamppailusta kirjailijana sekä heidän perhe-elämäänsä kätkeytyvistä monimutkaisuuksista. Näemme pojan elävät mielikuvat muurien ympäröimän puutarhan ulkopuolisesta elämästä, kun hän unelmoi muurittomasta paratiisista, mikä vihjaa hänen vapauden ja seikkailun kaipuuseensa. Liian pian hänen äitinsä kuolee, ja menetys verhoutuu hänen lapsuutensa ylle, mutta sitä värittävät elävästi kasviaiheiset mielikuvat ja luonnon yksinkertaiset ilot. Painiskellessaan hylätyksi tulemisen tunteidensa kanssa hän lähtee sisäiselle matkalle, joka alkaa avautua ja luo pohjan hänen ihmissuhteidensa ja pyrkimystensä tarkastelulle läpi koko romaanin.