George Ticknorin teos ”History of Spanish Literature, osa 2 (3:sta)” on 1800-luvun puolivälissä kirjoitettu historiankuvaus. Tässä osassa perehdytään espanjalaisen kirjallisuuden kehitykseen ratkaisevana ajanjaksona, tarkemmin sanoen 1500-luvun alusta 1600-luvun loppuun, keskittyen kirkon, inkvisition ja nousevan kansallisen draaman vaikutuksiin. Ticknor tarkastelee eri näytelmäkirjailijoita, yhteiskunnallisten haasteiden vaikutusta sekä siirtymää tiukasti uskonnollisista näytelmistä maallisiin ja kansanomaisiin draamateoksiin. Tämän osan alussa Ticknor esittelee espanjalaisen teatterin taustan Kaarle V:n aikana ja käsittelee kirkon ja inkvisition aiheuttamia haasteita. Hän tarkastelee draaman varhaisia muotoja, kuten uskonnollisia mysteerinäytelmiä, sekä Lope de Ruedaa, espanjalaisen kansandraaman luojana pidettyä keskeistä hahmoa. Alkuosa korostaa kirkollisten rajoitusten ja yleisön monipuolisemman teatteriviihteen kaipuun välistä ristiriitaa ja luo siten pohjan espanjalaisen kirjallisuuden kehitykselle, jossa perinne ja draamallisen ilmaisun uudet kehityssuunnat yhdistyvät.