Manuel Pinheiro Chagasin ”A Lenda da Meia-Noite” on 1900-luvun alussa kirjoitettu romaani. Tarinassa kietoutuvat toisiinsa yliluonnollisen legendan ja romantiikan ainekset, ja se keskittyy vanhaan maalaistaloon kokoontuneeseen seurueeseen, jossa keskustellaan ja kerrotaan pelottavista myyteistä. Keskeisiin henkilöhahmoihin kuuluvat D. Isaura, herkkä ja mielikuvituksellinen nuori nainen, sekä Henrique Osorio, intohimoinen mies, joka on tämän lumoissa, samoin kuin tilan muut vieraat, jotka virittävät vilkkaita väittelyjä keskiyöhön liittyvistä aavemaisista tarinoista. Romaanin alussa maalataan idyllinen kuvaus maaseudusta, jota hallitsee luonto, ja korostetaan suuren, vanhan talon eristyneisyyttä siellä järjestettävien iltakutsujen tapahtumapaikkana. Vieraiden viettäessä aikaa yhdessä keskustelu kääntyy yön pahaenteiseen tunnelmaan ja keskiyön kellonlyönteihin. D. Isaura ilmaisee pelkonsa yliluonnollista kohtaan, mikä käynnistää keskustelun aaveista ja legendoista, samalla kun Henrique pyrkii tekemään häneen vaikutuksen. Tunnelma kiristyy kellon lähestyessä keskiyötä, ja hahmot alkavat yhdessä kammoksua hetkeä, joka yhdistetään ilmestyksiin ja aaveisiin. Näin tarinassa korostuvat pelon, kiehtovuuden ja romanttisen jännitteen vaihtelut. Kaiken kaikkiaan kohtaus on täynnä yksityiskohtaisia kuvauksia, jotka herättävät tarinan salaperäisen olemuksen eloon ja jättävät lukijan uteliaaksi siitä, mitä keskiyön hetken tuolla puolen odottaa.