Jean de La Brèten ”Mi tío y mi cura” on 1900-luvun alussa kirjoitettu romaani. Tarina näyttää keskittyvän nuoren tytön, Reinan, elämään. Hän kasvaa haastavassa kodissa, jota hallitsevat hänen ankara tätinsä ja hyväntahtoinen kylän pappi. Lapsuuttaan eläessään Reina painii auktoriteetin, koulutuksen ja orastavan itsenäisyytensä teemojen kanssa ja osoittaa samalla nokkeluuttaan ja nuorekasta uhmakkuuttaan. Romaanin alussa tutustumme Reinaan, joka kuvailee itseään varsin pienikokoiseksi. Tämä johtaa hänen kamppailuunsa minäkuvansa kanssa sekä vaikeuksiin suhteessa pitkään ja epämiellyttävään tätiinsä. Vanhempiensa kuoltua Reina otetaan tätinsä luo, ja tämä suostuu kasvattamaan hänet vain taloudellisen hyödyn vuoksi. Alkupuoli luo kepeän mutta koskettavan tunnelman ja tuo esiin Reinan kujeilevan persoonallisuuden, hänen riitaisan mutta lämpimän suhteensa häntä opettavaan pappiin sekä hänen hiljaisen kapinansa tätinsä sortavaa auktoriteettia vastaan. Näin luodaan puitteet kasvukertomukselle, jossa käsitellään itsensä löytämistä sekä yksilöllisyyden ja yhteiskunnan odotusten välistä jännitettä.