Jacobus van Loyn ”Gekken” on 1900-luvun alussa kirjoitettu romaani. Tarina esittelee meille Johanin, nuoren taiteilijan, joka navigoi ystävyyden, kunnianhimon ja luovan matkansa monimutkaisuuksissa asuessaan vieraassa maassa. Kertomus maalaa elävän kuvan hänen kokemuksistaan aina Amsterdamin-elämän jyrkistä vastakohdista Italiassa kohtaamiinsa taiteellisiin kamppailuihin. Romaanin alussa Johan valmistautuu lähtemään Hôtel-Centralista, jossa hän on asunut, ja tämä saa hänet pohtimaan ajan kulumista. Hän saa kotimaassa olevalta ystävältään kirjeen, joka herättää muistoja toveruudesta ja haasteista, joita hän kohtasi pyrkiessään taideopintojensa parissa. Matkustamisen alkuinnostuksesta ja mahdollisuudesta saada tunnustusta arvostetussa kilpailussa huolimatta Johan kamppailee eristyneisyyden ja turhautumisen tunteiden kanssa yrittäessään sovittaa yhteen tavoitteensa ja ulkomailla taiteilijana elämisen todellisuuden. Hänen yhteyden kaipuunsa ja toveriensa ankarien arvioiden vuorovaikutus alkaa muovata monimutkaista sisäistä ristiriitaa ja luo pohjan vaikuttavalle identiteetin ja taiteellisen tarkoituksen tarkastelulle.