H. Stanley Redgroven teos ”Alkemia: muinainen ja moderni” on 1900-luvun alkupuolella kirjoitettu historiallinen katsaus. Teoksessa käsitellään alkemian filosofisia ja kokeellisia puolia sekä tarkastellaan sen suhdetta mystiikkaan ja fysiikan tieteenalan viimeaikaiseen kehitykseen. Redgrove pyrkii muuttamaan vanhentunutta käsitystä alkemiasta pelkkänä taikauskona ja esittää sen sen sijaan modernin kemian tärkeänä edeltäjänä, joka tarjoaa arvokkaita näkemyksiä ihmiskunnan ymmärryksestä fyysisestä maailmankaikkeudesta. Kirjan alussa esitellään alkemian käsite ja korostetaan sen kaksinaista luonnetta sekä fyysisenä käytäntönä että hengellisenä filosofiana. Redgrove selittää, että vaikka alkemia nähdään usein yksinkertaistetusti pyrkimyksenä muuttaa epäjalot metallit kullaksi viisasten kiven avulla, se edustaa todellisuudessa syvällisempää todellisuuden luonteen tutkimista. Hän korostaa alkemistien uskoa kosmiseen ykseyteen ja heidän pyrkimyksiään toteuttaa se kokeellisin menetelmin, mutta tunnustaa samalla heidän oppijärjestelmiinsä sisältyvät merkittävät mystiset elementit. Johdanto pohjustaa myöhempää tutustumista merkittävien alkemistien elämään ja opetuksiin sekä heidän panokseensa kemian ja mystiikan alalla.