Concha Espinan 1900-luvun alkupuolella kirjoittama ”Agua de Nieve” on romaani. Tarina esittelee lukijoille Regina de Alcántaran, nuoren naisen, joka aloittaa itsensä löytämiseen ja tunteiden syvyyteen liittyvän matkan navigoidessaan samalla suhteitaan perheeseensä, erityisesti sairaaseen veljeensä Danieliin, sekä uskottuunsa Eugenia Barquíniin. Romaani käsittelee menetyksen, identiteetin ja onnellisuuden tavoittelun teemoja maisemien ja henkilökohtaisten kamppailujen rikasta taustaa vasten. Romaanin alussa Regina saapuu San Simónin lazarettiin merentakaisen matkan jälkeen mielessään innostuksen ja melankolian sekoitus. Astuessaan maihin hän ilmaisee monimutkaisen tunnetilansa – iloa, johon sekoittuu surua hänen pohtiessaan yhteyttään kotimaahansa ja veljensä äskettäistä kuolemaa. Kertomus etenee Reginan kanssamatkustajien kanssa käymien keskustelujen, hänen veljensä kanssa jakamansa hellän mutta jännittyneen suhteen sekä hänen aikuisuuden vaatimuksia kohtaan tuntemansa alkuperäisen vastarinnan kautta. Alkuluvut luovat pohjan Reginan sisäisille ristiriidoille ja pyrkimyksille, kun hän yrittää sovittaa yhteen menneisyytensä ja tulevaisuudentoiveensa.