Ellen Keyn teos ”Moraalin kehitys” on 1800-luvun lopulla kirjoitettu tieteellinen julkaisu. Kirjassa tarkastellaan moraalin kehitystä historiallisesta ja antropologisesta näkökulmasta sekä moraalista edistystä primitiivisistä yhteiskunnista kehittyneempiin eettisiin viitekehyksiin. Key keskittyy sellaisiin käsitteisiin kuin egoismi ja altruismi moraalista kehitystä eri ihmisyhteiskunnan vaiheissa ohjaavina perustavanlaatuisina voimina. Tekstin aloitus johdattaa moraalin perusteelliseen tarkasteluun vertaamalla esihistoriallisten ihmisten käyttäytymistä nykyajan ”villeihin”. Key esittelee ajatuksen, että sekä itsesäilytysvaisto että sukulaisia säilyttävä vaisto ilmenevät monimutkaisena moraalisena käyttäytymisenä. Tekstissä käsitellään muistin ja oppimisen biologisia perusteita niiden liittyessä moraaliseen kehitykseen ja esitetään, että moraaliset käsitteet syntyvät yksilöllisten ja sosiaalisten tarpeiden vuorovaikutuksesta. Key väittää, että moraali kehittyy vaiheittain – erotellen eläimellisen, villin, barbaarisen ja teollisen moraalin – ja havainnollistaa, kuinka nämä vaiheet heijastavat muuttuvia suhtautumistapoja elämään, omaisuuteen ja ihmissuhteisiin.