J. A. Zahmin teos ”Berliinistä Bagdadiin ja Babyloniin” on 1900-luvun alussa kirjoitettu historiallinen matkakertomus. Teos kuvaa kirjoittajan matkaa Euroopan halki Lähi-itään ja tarkastelee historian, kulttuurin ja sivilisaation teemoja alueella, joka on kokenut merkittäviä muutoksia vuosituhansien aikana. Zahmin havainnot heijastavat sekä hänen henkilökohtaista innostustaan muinaisten sivilisaatioiden historiaa kohtaan että hänen tutkimustaan matkareitin varrella sijaitsevista nyky-yhteiskunnista. Kirjan aloitus luo puitteet Zahmin matkalle alkaen hänen pohdinnoistaan Berliinin ja Bagdadin välisestä rikkaasta historiallisesta kudoksesta. Hän kuvaa reittiä paitsi fyysisenä kulkuväylänä myös eri imperiumien ja kansojen perintöjen läpitunkemana tienä babylonialaisista roomalaisiin. Zahm ilmaisee elinikäisen kiinnostuksensa maihin, jotka ovat muinaisten sivilisaatioiden kehto, ja vihjaa häntä odottaviin syvällisiin kokemuksiin. Hänen tarkat havaintonsa paljastavat halun paitsi nähdä itse matkakohteet myös tutkia niiden paikkojen historiallista ja kulttuurista merkitystä, joiden kautta hän matkustaa.