Emil Weyrin teos ”Über die Geometrie der alten Aegypter” on tieteellinen julkaisu, joka esiteltiin 1800-luvun lopulla. Teoksessa tarkastellaan muinaisen egyptiläisen sivilisaation geometrisia tietoja ja menetelmiä sekä korostetaan sen panosta geometrian kehittymiseen tieteenalana. Kirja on suunnattu lukijoille, jotka ovat kiinnostuneita matematiikan historiasta ja muinaisten kulttuurien älyllisistä saavutuksista. Tässä julkaisussa Emil Weyr perehtyy geometrisen ymmärryksen alkuperään ja kehitykseen muinaisessa Egyptissä väittäen, ettei Egypti ollut yksin matematiikan syntypaikka, vaan että eri kulttuurit kehittivät geometrisia käsitteitä käytännön tarpeista lähtien. Tekijä tarkastelee kreikkalaisten filosofien, kuten Herodotoksen ja Platonin, historiallisia kertomuksia ja kuvaa, kuinka kreikkalaiset omaksuivat geometrisen tietämyksensä egyptiläisiltä papeilta. Lisäksi Weyr analysoi muinaisia tekstejä ja esineitä, kuten Rhindin papyrusta, tukeakseen väitteitä kehittyneestä maanmittauksen, geometrian rakentamisen ja käytännön sovellusten ymmärryksestä. Teos päättyy toteamukseen egyptiläisen geometrian kehittyneisyydestä ja tuo esiin kulttuuriperinnön, joka vaikutti merkittävästi myöhempään matemaattiseen ajatteluun.