János Erdélyin ”Magyar népmesék” on 1800-luvun puolivälissä kirjoitettu unkarilaisten kansansatujen kokoelma. Tämä kokoelma sisältää erilaisia kulttuuriperinnöltään rikkaita kertomuksia, kuten legendoja, perinteisiä tarinoita, sananlaskuja ja kansanperinteen aineksia. Sen saduissa esiintyy todennäköisesti kansankirjallisuudelle tyypillisiä tuttuja aiheita, kuten hyvä ja paha, sankareiden koettelemukset ja maagiset muodonmuutokset. Kokoelman aloitus johdattaa aiheeseen esittelemällä sen tarkoituksen ja merkityksen unkarilaisten kansanperinteiden säilyttämisessä. Se korostaa tarinankerronnan merkitystä Unkarin kulttuurisessa kudoksessa ja esittelee valikoiman satuja alkaen kertomuksesta ”A liliomleány”, jossa hyvä kuningas etsii itselleen arvoisaa morsiamesta mystisen ystävän avustamana ja kohtaa lumottuja olentoja. Kertomus lupaa sekoituksen seikkailua, romantiikkaa ja yliluonnollista sekä tavoittaa sellaisen kansanperinteen ytimen, joka pyrkii viihdyttämään ja samalla välittämään moraalisia opetuksia ja kulttuurista viisautta.