Edmond de Goncourtin ja Jules de Goncourtin teos ”La femme au dix-huitième siècle” on 1800-luvun puolivälissä kirjoitettu historiallinen kuvaus. Teos tarkastelee naisten elämää 1700-luvun Ranskassa ja pyrkii tuomaan esiin naiseuden olemassaolon nyanssit ja monimutkaisuudet, jotka ovat historiallisissa kertomuksissa usein jääneet huomiotta tai yksinkertaistuneet. Kirjoittajat pyrkivät tarjoamaan yksityiskohtaisen tarkastelun yhteiskunnan tavoista, psykologisista todellisuuksista ja sosiaalisista rooleista, jotka muovasivat naisten kokemuksia tämän merkittävän aikakauden aikana. Tekstin alussa luodaan taustaa pohtimalla, miten yhteiskunta suhtautui tyttölapsen syntymään 1700-luvulla, ja korostetaan, että tyttö nähtiin usein pettymyksenä miespuoliseen perilliseen verrattuna. Kertomus jatkuu tyttöjen kasvatuksen ja koulutuksen perusteellisella kuvauksella, jossa korostetaan kotiopettajattaren vaikutusta heidän muovaamisessaan sopiviksi tuleviksi vaimoiksi. Kirjoittajat tarkastelevat naisten kohtaamien ilojen ja rajoitusten jyrkkiä vastakohtia, heidän rajoittamistaan avioliiton ja yhteiskunnan odotusten määrittämiin rooleihin sekä heidän ihmissuhteidensa monimutkaista dynamiikkaa. Esille nousee naisten elämän uhrauksia, odotuksia ja todellisuutta käsittelevä taustalla oleva teema, joka kutsuu lukijat tutustumaan historialliseen kontekstiin, joka muovaa syvällisesti nykyajan keskusteluja sukupuolirooleista ja identiteeteistä.