Rubén Daríon teos ”Todo al Vuelo” on todennäköisesti 1900-luvun alkupuolelle sijoittuva kirjallinen teos, jossa yhdistyvät proosan ja runollisen pohdiskelun elementit. Teksti tavoittaa erilaisten henkilöhahmojen olemuksen ja tarkastelee erityisesti Pariisin eläväistä miljöötä sekä sen kaduilla liikkuvia monenlaisia persoonallisuuksia, mikä kuvastaa kulttuuristen vivahteiden arvostusta ja yhteiskunnallisten normien kritiikkiä. ”Todo al Vuelo” -teoksen alussa esitetään sarja tuokiokuvia, jotka paljastavat kirjailijan tarkkanäköiset havainnointitaidot hänen kuvatessaan Pariisin vilkasta vuorovaikutusta ja ihmisten omaleimaisia piirteitä. Hän kiinnittää huomion erääseen hahmoon: ylpeään ja tyylikkäästi pukeutuneeseen mustaihoiseen mieheen panamahattu päässään, värikkäiden ulkomaalaisten keskellä, mikä heijastaa kaupungin kulttuurien rikasta kudelmaa. Kertomus kulkee erilaisten kohtaamisten ja näitä ”exóticos”-ihmisiä koskevien havaintojen kautta ja käsittelee identiteetin sekä yhteiskunnallisen aseman teemoja vihjaten, että Pariisin miljööstä tulee itsessään henkilöhahmo sen eläväisten ja monimuotoisten asukkaiden kautta.