Paul Sébillot’n ”Légendes et curiosités des métiers” on 1800-luvun lopulla kirjoitettu historiallinen kuvaus. Teos perehtyy eri ammattien kiehtovaan maailmaan ja tarkastelee leipureihin, mylläreihin ja teurastajiin liitettyjä legendoja, tapoja ja taikauskoa. Sen tavoitteena on säilyttää näiden ammattien lähihistoria ja vangita sellaisen aikakauden olemus, jolloin käsityöläisillä oli yhteiskunnassa suurempi merkitys. Teoksen aloitus johdattaa lukijan myllärin kiehtovan hahmon pariin ja luo sävyn anekdooteille ja perimätiedolle, jotka luonnehtivat kirjan loppuosaa. Kansanomaisten legendojen ja sananlaskujen kautta Sébillot hahmottelee mylläreiden usein ristiriitaista mainetta ja kuvailee, kuinka heidän ammattinsa on historiallisesti yhdistetty petokseen ja viekkauteen. Luvussa kerrotaan heidän juonistaan, yleisön moraalisista käsityksistä sekä heidän ammattinsa ympärille kietoutuvasta ainutlaatuisesta kulttuurisesta taikauskosta; kaikki tämä havainnollistaa työn rikasta kudosta ja sen yhteiskunnallisia vaikutuksia kyseisenä aikakautena.