W. Crooken teos ”Pohjois-Intian kansanomainen uskonto ja kansanperinne, osa 2” on 1800-luvun lopulla kirjoitettu akateeminen ja antropologinen tutkimus. Teos perehtyy Pohjois-Intiassa yleisiin kansanuskomuksiin, taikauskoon ja tapoihin sekä tarkastelee niiden kulttuurista ja uskonnollista merkitystä. Käsiteltyihin aiheisiin kuuluvat käsitykset pahasta silmästä, erilaiset palvonnan muodot sekä suojelutavat, joita ihmiset noudattavat välttääkseen vastoinkäymisiä ja demonisia vaikutuksia. Kirja alkaa keskustelulla pahaan silmään liittyvästä laajalle levinneestä uskosta ja sen yhteyksistä erilaisiin Pohjois-Intian taikauskoihin. Crooke korostaa tähän uskomukseen liittyviä monimutkaisia piirteitä, kuten kyläläisten käyttämiä suojelusmerkkejä ja -tapoja sekä näihin rituaaleihin vaikuttavan kateuden psykologisia juuria. Hän esittää yksityiskohtaisia esimerkkejä pahalta silmältä suojaavista toimista: lasten koristelemisesta lampimustalla aina vastasyntyneille annettaviin erityisiin nimiin, joiden tarkoituksena on torjua huonoa onnea. Tämä osio johdattaa paikallisten kansanperinteiden kattavaan tarkasteluun ja osoittaa, kuinka syvälle nämä uskomukset ovat juurtuneet alueen sosiaaliseen kudokseen.