Federico De Roberton ”Il colore del tempo” on 1800-luvun lopulla kirjoitettu filosofinen tutkielma. Teoksessa syvennytään kirjallisuuden ja journalismin olemukseen ja käsitellään sanomalehtien hetkellisyyttä verrattuna kirjallisten teosten pitkäkestoiseen vaikutukseen. Alussa pohditaan nykyelämän nopeita muutoksia ja kiihkeää tahtia sekä kyseenalaistetaan älyllisen tuotannon laatu yhteiskunnassa, joka vaatii nopeaa kulutusta ja sopeutumiskykyä. Teoksen alussa kirjailija asettaa sanomalehtien ohikiitävän olemassaolon vastakkain kirjojen kestävän olemuksen kanssa ja ehdottaa, että eri artikkeleista kootut kirjalliset kokoelmat voivat vangita ”ajan värin”. Hän pohtii kirjallisten tyylien muuttumista yhteiskunnallisten muutosten ja teknologisen kehityksen seurauksena sekä miettii, puuttuuko nykykirjailijoilta kunnianhimo luoda eheä mestariteos. De Roberto käsittelee demokraattisten ihanteiden vaikutusta kirjoittamiseen ja vihjaa syvään juurtuneesta jännitteestä yhteiskunnan nopean edistyksen ja sekä kirjallisuudessa että elämässä ilmenevän merkityksellisen ilmaisun syvän kaipuun välillä.