Prose (1880-1890)
Tietoa kirjasta
Cesare Pascarellan ”Proosaa (1880–1890)” on kokoelma 1800-luvun lopulla kirjoitettuja esseitä ja tekstejä. Teos tarkastelee eri taiteilijoiden ja mallien elämää ja kokemuksia kuvaten taiteen ja henkilökohtaisen ilmaisun tavoitteluun Italiassa tuon ajan kulttuuripiirissä liittyvää ylenpalttisuutta, kamppailuja ja tragedioita. Kirjan alussa tutustumme taiteilijoiden täyttämään ateljeehen, jota he jakavat ahtaassa ullakkotilassa ja jota häiritsevät muun muassa pasuunaa soittava naapuri ja pianon kalkatus. Kertojat, jotka ovat vaikeuksissa olevia taiteilijoita, keskustelevat sopivan työtilan löytämisen välttämättömyydestä ja lähtevät etsimään erilaisia ateljeita ympäri Roomaa. He kohtaavat monenlaisia hahmoja, muun muassa melankolisen taidemaalarin, joka harkitsee muuttoa Napoliin, sekä joukon omalaatuisia taiteilijoita, joilla on ainutlaatuisia näkemyksiä taiteestaan. Näiden kohtaamisten kautta Pascarella luo humoristisen mutta koskettavan sävyn, joka tarkastelee taiteilijoiden epävarmaa olemassaoloa ja hellittämätöntä pyrkimystä taiteelliseen aitouteen.
