Guy de Maupassantin ”Valitut kertomukset” on 1800-luvun lopulla kirjoitettujen novellien kokoelma. Kokoelma tuo esiin Maupassantin poikkeuksellisen kertojantaidon ja sisältää erilaisia tarinoita, jotka heijastelevat inhimillistä kokemusta ja joissa painotetaan usein yhteiskuntaelämän vivahteita sekä tavallisten ihmisten kamppailuja. Kokoelman alussa esitellään lyhyesti Maupassantin tuotannon luonnetta ja käsitellään hänen tarinoidensa kestävää suosiota sekä hänen kirjallisuudelle antamiensa panosten merkitystä. Siinä korostetaan hänen taitoaan luoda eläviä henkilöhahmoja, jotka ovat usein lähtöisin keskiluokasta, sekä hänen kykyään kuvata heidän psykologiaansa ja olosuhteitaan huomattavan täsmällisesti. Ensimmäinen kertomus ”Vedessä” esittelee kertojan, joka keskustelee intohimoisen kanootin soutajan kanssa. Keskustelu johtaa joen salaperäisten ominaisuuksien pohdiskeluun ja huipentuu hyytävään seikkailuun, joka vihjaa pelon, luonnon ja ihmismielen teemoihin; nämä teemat ovat keskeisiä Maupassantin kertomuksissa.