Lafcadio Hearnin teos ”In Ghostly Japan” on 1800-luvun lopulla kirjoitettu kokoelma yliluonnollisia kertomuksia. Teos perehtyy japanilaisen kansanperinteen, hengellisyyden ja kulttuuristen käytäntöjen eri puoliin, joissa maallinen kietoutuu eteeriseen, ja tuo esiin rakkauden, kuoleman ja jälleensyntymisen teemoja. Hearnin henkilökohtaisiin Japanin-kokemuksiin pohjautuvien elämyksellisten kertomusten kautta kirja kutsuu lukijat maailmaan, jossa arkinen ja aavemainen elävät rinnakkain, tarjoten näkymän japanilaisten uskomusten ja perinteiden monimutkaisuuteen. Teoksen ”In Ghostly Japan” alussa kerrotaan viisaan bodhisattvan johdolla tapahtuvasta kammottavasta noususta autiolle vuorelle. Kertomus käsittelee illuusion, pelon ja henkilökohtaisen oivalluksen teemoja, kun nuori seuralainen joutuu kohtaamaan pääkalloja, jotka symboloivat hänen aiempia elämiään. Tämän katkelman jälkeen tarina siirtyy kertomukseen kirotusta furisodé-kaavusta, joka liittyy traagisten kuolemantapausten sarjaan ja lisää mysteerin ja kohtalon kerroksia. Avausjakso huipentuu pohdintoihin suitsukkeiden syvällisestä merkityksestä japanilaisessa kulttuurissa ja paljastaa niiden kaksitahoisen roolin hengellisissä harjoituksissa sekä keinona pitää yhteyttä kuolleisiin. Näiden toisiinsa kietoutuvien kertomusten kautta Hearn valaisee japanilaisen elämän aavemaisia mutta syvästi koskettavia puolia.