R. P. Duchaussoisin teos ”Aux glaces polaires: Indiens et esquimaux” on 1900-luvun alussa kirjoitettu etnologinen ja historiallinen kuvaus. Teos tarkastelee lähetyssaarnaajien vuorovaikutusta Kanadan alkuperäiskansojen kanssa ja heidän kokemuksiaan, keskittyen erityisesti arktisten alueiden deneihin ja eskimoihin. Se käsittelee evankeliointia, turkiskaupan merkitystä ja näiden yhteisöjen kohtaamia haasteita. Kirjan aloitus johdattaa syvälliseen tarkasteluun, jossa seurataan kirjailijan matkaa Kanadan arktisen alueen syrjäisiin ja ankariin olosuhteisiin. Siinä käsitellään lähetyssaarnaajien, erityisesti monsignor Grandinin, pitkäaikaisia pyrkimyksiä tavoittaa ja kohottaa näiden jäisten alueiden alkuperäisväestöä. Aluksi tuodaan esiin jännite lähetyssaarnaajien tarpeen tukea ja evankelioida paikallisia heimoja vaikeissa oloissa – joihin kuuluivat muun muassa ruoan ja tarvikkeiden niukkuus – sekä turkiskauppayhtiöiden sortavan vallan välillä, mikä havainnollistaa vallitsevaa sosioekonomista dynamiikkaa. Elävien pohdintojen kautta kirjailija tavoittaa kaukaisen pohjoisen elämän hienovaraiset piirteet, kohdatut esteet ja niiden omistautuneen uhrautuvan hengen, jotka sitoutuivat lähetystyöhön alkuperäiskansojen parissa.