Asbjørnsenin ja muiden kirjoittajien ”Auringon itäpuolella ja kuun länsipuolella: Vanhoja tarinoita pohjoisesta” on kokoelma perinteisiä kansansatuja, joka on todennäköisesti koottu 1800-luvun lopulla. Tarinat perustuvat norjalaiseen kansanperinteeseen ja käsittelevät seikkailun, taikuuden ja muodonmuutoksen teemoja. Niissä esiintyy monenlaisia hahmoja, kuten urheita sankarittaria ja mystisiä olentoja. Tämän lumoavan kokoelman alussa lukijalle esitellään tarina köyhästä maanviljelijästä, jonka luo saapuu lopulta salaperäinen jääkarhu. Se lupaa tehdä miehestä rikkaan, jos tämä luopuu nuorimmasta tyttärestään. Aluksi vastahakoinen tytär suostuu lopulta, ja näin hän päätyy ylelliseen elämään karhun seurassa. Karhun paljastuu olevan kirouksen alainen. Ajan mittaan esiin nousevat uhrauksen, rakkauden ja vapauden tavoittelun teemat, kun tytär pyrkii selvittämään karhun lumouksen taustalla olevan totuuden. Näin asetetaan näyttämö seikkailulliselle ja maagiselle kertomukselle, joka on täynnä koettelemuksia ja riemuvoittoja.