Nicolas Blondeaun ”Dictionnaire érotique Latin-Français” on 1600-luvun lopulla kirjoitettu erikoistunut hakuteos. Tämä sanakirja palvelee latinalaista eroottista kirjallisuutta ymmärtämään pyrkiviä lukijoita kokoamalla yhteen erilaisia säädyttömiä latinankielisiä termejä ja ilmauksia sekä niiden ranskankieliset tulkinnat. Se keskittyy erotiikan kielellisiin piirteisiin ja on siten merkittävä lisä historiallisen kielitieteen ja kirjallisuuden tutkimukseen. Kirjan alussa esitellään toimittaja Isidore Liseux, joka hahmottelee sanakirjan syntykontekstin ja käsittelee Blondeaun alkuperäistä käsikirjoitusta sekä teoksen postuumia julkaisua. Liseux pohtii aiempia teoksiaan ja eroottisen kirjallisuuden esittämiseen liittyneitä haasteita; tätä kirjallisuutta luonnehtivat eufemismien ja metaforisen kielen käyttö. Lisäksi hän korostaa tämän sanakirjan ainutlaatuista merkitystä yhdistämällä historiallisia näkökulmia ja kommentaaria syventääkseen lukijan ymmärrystä eroottisesta kielestä ja sitä ympäröivistä kulttuurisista asenteista.