Edward Westermarckin ”The Origin and Development of the Moral Ideas” on 1900-luvun alussa kirjoitettu tieteellinen julkaisu. Teoksessa tarkastellaan moraalisten arvioiden ja oikean, väärän ja velvollisuuden kaltaisten käsitteiden tunneperustaa sekä psykologisia ja kulttuurisia tekijöitä, jotka vaikuttavat moraalikäsityksiin eri yhteiskunnissa. Westermarck pyrkii tarjoamaan näkemyksiä moraalisesta tietoisuudesta analysoimalla moraalin juuria sen sijaan, että hän vahvistaisi lopullisen eettisen ohjenuoran. Tekstin alussa esitellään Westermarckin kirjoittamisen motiivi, joka juontaa juurensa keskustelusta eri eettisiä näkemyksiä edustavien henkilöiden moraalisesta kohtelusta. Hän ilmaisee uteliaisuutensa vaihtelevien moraalikäsitysten alkuperää kohtaan, mikä johti hänen vuosia kestäneeseen laajaan tutkimustyöhönsä. Ensimmäisessä luvussa syvennytään moraalisten arvioiden tunneperäiseen alkuperään ja väitetään, että nämä arviot ovat viime kädessä tunteiden – nimittäin paheksunnan ja hyväksynnän – ilmauksia. Westermarck kannattaa ajatusta, että moraaliset käsitteet ovat yleistyksiä taipumuksista herättää tunnereaktioita, ja asettaa näin moraalipsykologian eettisen keskustelun ytimeen.