Tomás de Iriarten ”Fábulas literarias” on 1700-luvun lopulla kirjoitettu kokoelma satuja. Teos koostuu allegorisista kertomuksista, joissa esiintyy tiettyjä ominaisuuksia ja käyttäytymistapoja ilmentäviä inhimillistettyjä eläimiä ja joiden tarkoituksena on välittää ihmisyhteiskunnan kannalta merkityksellisiä moraalisia opetuksia. Iriarten sadut tunnetaan nokkeluudestaan ja yhteiskunnallisten normien kritiikistään, mikä tekee niistä sekä viihdyttäviä että ajatuksia herättäviä. ”Fábulas literarias” -teoksen alussa esitellään ensimmäinen satu, ”El Elefante y otros animales”, jossa viisas Elefantti pyrkii uudistamaan eri eläimiä puuttumalla niiden puutteisiin. Hän järjestää kokouksen taivutellakseen eläimiä luopumaan sellaisista paheista kuin laiskuudesta ja ylimielisyydestä, mikä saa kuulijoissa aikaan ristiriitaisia reaktioita. Jotkut eläimet kuuntelevat tarkkaavaisesti, kun taas toiset suhtautuvat vihamielisesti, mikä osoittaa kritiikkiä ja itsensä kehittämistä koskevien asenteiden moninaisuuden. Tämä satu luo sävyn kokoelman moraaliselle tarkastelulle ja korostaa viisauden sekä itsetuntemuksen merkitystä.