Albert Engströmin ”Bläck och saltvatten” on 1900-luvun alussa kirjoitettu novellikokoelma. Kirja näyttää keskittyvän erilaisiin henkilöhahmoihin ja kertomuksiin, jotka kuvaavat elämää Ruotsin saaristossa ja joissa on usein mukana huumoria ja yhteiskunnallista kommentaaria. Se tarjoaa elävän kuvan merellisistä seikkailuista, paikallisista tavoista ja näillä rannikkoalueilla asuvien ihmisten värikkäistä persoonallisuuksista. Teoksen aloitusjaksossa lukijalle esitellään gubben Veman, sään kuluttama vanha mies, joka odottaa harhailevaa poikaa heinäproomunsa kyydissä. Kolea marraskuun tuuli vihmoo, ja Veman kamppailee turhautumisensa kanssa. Tilanne johtaa lopulta koomiseen välienselvittelyyn läheisen poliisin kanssa, joka putoaa yllättäen veteen. Kertomuksen edetessä Vemanin aikeista ja laiminlyödyistä velvollisuuksista muodostuu sekava vyyhti. Veitikkamaisesti hän punnitsee mahdollisia kujeilun hetkiään elämänsä kylmiä realiteetteja vasten ja luo näin perustan huumorille ja henkilöhahmojen syvyydelle, joita Engström rakentaa läpi koko kokoelman.