”Valmikin Rāmāyana”, jonka Ralph T. H. Griffith on kääntänyt englanninkieliseksi runoudeksi, on eepos, joka kertoo uudelleen muinaisen intialaisen tarinan, jonka katsotaan alun perin olleen tietäjä Valmikin kirjoittama ja joka on todennäköisesti syntynyt intialaisen kirjallisuuden varhaisella kaudella. Teksti keskittyy prinssi Rāman elämään ja seikkailuihin. Rāma lähtee velvollisuuden, rakkauden ja konfliktien täyttämälle matkalle jouduttuaan karkotetuksi valtakunnastaan kuninkaallisten juonittelujen sarjan seurauksena. Kertomus käsittelee vanhurskauden, omistautumisen sekä hyvän ja pahan välisen kamppailun teemoja, ja siinä esiintyvät keskeiset hahmot Rāma, Lakshman ja Sītā. Tämän monumentaalisen teoksen aloitus alkaa Valmikia ylistävällä rukouksella ja korostaa Rāman keskeisiä hyveitä. Se esittelee sankaruuden ja hyveen pääteemat sekä luo pohjan Rāman karkotusta seuraavalle konfliktille. Alun runollisen ylistyksen jälkeen kertomus kuvaa Rāman elämää kuninkaallisessa Ayodhyān kaupungissa, Kaikeyīn mustasukkaisuuden järjestämää lähestyvää karkotuksen tragediaa sekä hänen ja veljensä Lakshmanin syvää uskollisuuden sidettä; Lakshman päättää seurata häntä maanpakoon. Tämä johdanto luo taitavasti perustan alkuperäiselle konfliktille ja Rāman hahmolle, ennakoi samalla hänen kohtaamiaan koettelemuksia ja herättää lukijan kiinnostuksen tähän ajattomaan rakkauden, kunnian ja uhrautumisen tarinaan.