Tong Xiaon ”Yhdeksäntoista muinaista runoa” on yhdeksäntoista muinaisen kiinalaisen runon kokoelma, jonka uskotaan syntyneen Itäisen Han-dynastian aikana vuosina 140–190 jaa. Koulutettujen, nimettömiksi jääneiden eliittirunoilijoiden kirjoittamat vaikutusvaltaiset säkeet käsittelevät ajattomia eron, kaipauksen ja elämän katoavaisuuden teemoja matkustavien miesten ja odottavien vaimojen äänin. Näissä viisimerkkisäkeisissä runoissa yhdistyvät pelkistetty kieli ja hiottu ilmaisu, ja niiden melankolinen sävy sekä yleisinhimilliset tunteet ovat muovanneet vuosisatojen ajan kiinalaista runoutta ja resonoivat edelleen eri kulttuureissa ja aikakausina.
Wikipedia-sivu tästä kirjasta: en.wikipedia.org/wiki/Nineteen_Old_Poems